Elämä on tänään laumassamme alkanut normalisoitua, tosin ei voi sanoa rauhoittua, sillä Diwan tuoma energia täyttää kyllä koko talon. Diwakaan ei ole enää ollut alakuloinen vaan on touhunnut muiden mukana, äitini ja isänikin tulivat käymään ja suuri on heidän ihmetyksensä meidän elämäntavastamme, joka kieltämättä on aika koiramainen juttu. Diwa kulkee sisään ulos sisään ulos ja kantaa apinaa ympäri taloa. Äidistäni ja isästäni kaikki koirat näyttävät samalaisilta ja kun Diwa on niin energinen niin Diwa kuulee jokaisen nimivaihtoehdon kun vanhempani eivät pysy mukana kun Diwa on tässä ja tuolla ja  kaikkialla.

Luna joka ei juurikaan riehaannu oli aivan älyttömän iloinenkun tapasi vanhempani, taisi muistaa mummon pannukakut ja lihapullat.

Vaari ja Luna

Diwa mamman sängyssä, missä viime yönä oli tosi paljon elämää, enkä nyt todellakaan tarkoita Harryä, sillä sängyssä oli Diwa , Luna ja Milana, sekä yksi kissa, minun vasen jalkani ja Harry ja siinä me kaikki nukuttiin Bella vikisi korvan vieressä kun ei yrityksistä huolimatta mahtunut sänkyyn, vain Lotta nukkui sohvalla ja Turri omalla paikallaan. Lopputulosena vain Lotta nukkui viime yönä, me muut vain hengailtiin.

Diwa on kotona ihanaa, oli minun niin paljon ikävä tuota ilopilleriäni.