Juuri nyt on neljä viikkoa täynnä täyttä pienen koiranpennun elämää pentulaatikossa. Vatsat on taas pullollaan ja uni maittaa. Hieman jäi myöhäiseksi tämä blogin kirjoitus kun päivä vaan tänäänkin hävisi käsistä. On aivan unohtunut kertoa että pennuilla on jo aivan ihanan terävät pienet hampaat ja korvatkin ovat avautuneet ja kaikki kuullaan mitä halutaan. Pennut ovat hyvin leikkisiä ja touhuavat jo pitkiä pätkiä ja sitten tulee simahdus ja sitten taas nukutaan. Jääköön tänään tämä kirjoitus tähän kun tuo yö painaa päälle.

Nappisilmä

Eikös ole vähä hieno kieli

Mä voitan tän hirviön

Hei laukkaa ratsu reima hei reima

hei heilutan helistintä.

Joskus nukkumispaikan löytäminen on näin yksinkertaista siihen missä kaveritkin on siihen vain viereen.

Joskus se on taitolaji, kokeilkaapa itse ei muuten ole helppoa.

Tunnelissa

Mamma päästä mut ulos ne tulee taas mä en edes katso niitä.