Tänään sitten oli todellakin se juhlapäivä Belunan kuninkaallisilla pikku leoilla. Pennut ovat juhlineet merkkipaalua kukin omissa kodeissaan ja me ollaan Bellan kanssa katseltu kuvia pentujen alkutaipaleelta ja niitä kuvia kun pennut lähtivät omiin koteihinsa. Harry kyllä taas kerran muistutti, että nuo pennut eivät ole sanan varsinaisessa merkityksessä enää meidän tai minun pentujani, no ainakin ne ovat Bellan pentuja ja niillä on aina paikka sydämmessäni kuten Bellan ensimmäisilläkin pennuilla. Niin montaa pentua ei meiltä koskaan voi mailmalle lähteä, etteikö  jokaisesta pikkuisesta leosta jäisi jälki sydämeeni. Ulkkoilu säät ovat alkaneet viiletä ja koirat jaksavat tehdä yhä pidempiä lenkkejä, jaksaisipa vaan emäntänsäkkin.

Näin hienon puolivuotissynttärikortin oli Oliver saanut. Varmasti kakku maistunut.