HAMMASSÄRKY on helpottanut, mikä uskomaton tunne, pää on palautunut normaaliksi ja kaikki loistavasti. Tänään käytiin koiruuksien kanssa metsässäkin ja siellä ollessa alkoi turvotus naamasta laskea, olin aika hehkeän näköinen kun silmän allakin roikkui sellainen nestepussi kuin ylimäärinen tissi (KePo nauroi, no olin kyllä aika naurettavan näköinen). Kyllä keväisessä metsässä on aivan ihanaa ei parempaa voi ollakkaan. Kaikenlaista keväistä merkkiä joka puolella ja välillä jalka humpsahti läpi lumipeitteen ja saappaaseen meni vettä ja sekään ei haitannut yhtään, nauratti vain.
Missä muruseni on?
Täällä Enzo odottaa.
Kohta me kohdataan.
Sitten me tehdään tällaisia poikia kuin poikani Banjokin on
Ihanaa minä odotan.
Ei näy Enzoa vielä tuollakaan
Ei sitten tuollakaan
Koska me mennään Enzon luo?
No katsotaanpa loppuviikosta mitä tapahtuu.
Enzo ja Lotan komea poika Banjo
Toivottavasti Milana ja Enzo saavat yhtä hienoja lapsia.
Ja vilkkaita
Kiitos Tarja kuvista.
Kommentit